Radioaktiivvt nuoskideapmi:
Suonjadanbearráigeahču- ja atomasihkkavuođadirektoráhtta goziha dilli mihtideami bokte radioaktiviitehta, ja suohkan oažžu dađistaga dieđuid dan birra stáhtaháddašeaddjis. Suonjardanbearráigeahču- ja atomasihkkarvuođadirektorahtta bidjá johtui ávžžuhusaid/gáibádusaid doaibmabijuide jos daidda šaddá dárbu.
Maid sáhtát dahkat suddjen dihte iežat - doaibmabijut mat sáhttet unnidit váikkuhusaid maŋŋil atomalihkuhisvuođa:
- Oro siiddas, siste
- Váldde juddatableahtaid - dušše jos eiseválddit dan dáhttot
- Riššut iežat jos leat nuoskkiduvvon
- Čuovo borramušrávvagiid
- Čuovo eiseválddiid mearrádusaid oziid, buhtisteami dahje eváhku dáfus.
Rávvagat váldit juddatableahtaid áddet dan seamma áigge go rávvejit orru siidas 2 jándora. Dat lea danin dehálaš ahte dus leat tableahtat vuorkkás ruovttus. Tableahtat maid lea čoahkáiduvvon judda, "Jodix" sáhttá oastit reseaptta haga apotehkas. Juddateableahtaide lea dárbbašlaš dušše mánáide vuollil 18 jagi, ollesolbmuide gaskal 18-40 jagi, ja áhpehemiide ja njamaheddjiide. Suohkanis leat ieža juddatableahttavuorkká juhkkojuvvon 4 ásahusaide suohkanis. Jos eiseválddit rávvejit valdit čoahkáiduvvon juddatableahtaid, de juhkkojuvvojit dat skovlláide ja mánáidgárddiide, ja lea sin várás geat doppe leat.
Dárkileappot dieđuid gávnnat dás: Indiviida ja servodat/ gearggusvuohta ja heahtedilli/ gearggusvuohta/ sihkkaris árgabeaivi
Báhtaruslatnja:
Dielddanuori suohkanis eai leat almmolaš báhtaruslanjat. Maŋŋil go láhka rievdaduvvui loahpageahččen 1990- jagiid báhtaruslanjaid gáibádusa ektui, de eai leat huksen báhtaruslanjaid ođđa ásahusaide, ja máŋga báhtaruslanja, maid ledje huksen ovddit gáibadusaid mielde, leat divoduvvon ja ođasmahtton eará doaimmaide.
Jos suohkana huksehusain leat báhtaruslatnja, de leat dat várrejuvvon sidjiide geat leat dan viesus jos alárbma njurgugoahtá.
Gávdnojit maid eará priváhtta báhtaruslanja suohkanis. Dat maid eai leat almmolaš geavaheapmái.
