Goas ja gos lea NV Dielddanuori suohkanis?

Mis lea rabas juohke mánnodaga dii 16.30 rájes gitta 18.30 rádjái.  
 
Mii leat semma viesus go ETS Medisiinnalaš guovddáš, juste nuorkke duohken. Riŋges uksii ja mii rahpat dutnje. Mis lea dán áigge Drop-in it dárbbaš diŋgot diimmu ovdalgihtii. Mis lea doavttir ja varrisvuođabuohccidivššár báikkis. Mii sáhttit du bidjat eará ásahusaide dárbbu mielde.     

Mii lea nuoraid varrisvuođastašuvdna?

VN:s sáhtát jearrat ja hupmat áššiid birra maid imaštalat.   

Oaččut bagadallama ja rávvema earret eará čuovvovaš áššiin:
  • rupmaš aja dearvvašvuođa birra 
  • rávismanahaga (pubertehta) birra  
  • seksuála soju ja sohkabealeidentitehta birra
  • seksa ja ovttaseallima birra
  • prevenšuvnnat
  • ahpehisvuohta
  • seksálalaš njoammuinfekšuvnnat (SNI)
  • váttisvuođat ustibiiguin dahje bearrašiin
  • váttis jurdagat
  • dovddut ja fuolastumit 
 
Sáhtát maid váldit oktavuođa varrisvuođastašuvnnain jos dus lea ustit gii dárbbaša veahki dahje bágadallama. VN ulbmil lea ovddidit varrisvuođa ja lasihit máhtu nuoraide varrisvuođa birra.  

It dárbbaš diŋgot diimmu

It dárbbaš diŋgot diimmu dahje soabadit ovdalgihtii beassan dihte sagastit varrisvuođabuohccidivššáriin dahje eará varrisvuođabargiin varrisvuođastašuvnnas. Lea dušše boahtit. Don it dárbbaš viežžat lobi váhnemiin váldimis oktavuođa varrisvuođaštašuvnnain. 
 
VN rahpanáiggit lea maŋŋilgaskabeaivvi nu ahte it dárbbaš leat eret skovllás dahje barggus go áiggut fitnat varrisvuođastašuvnnas. 

Varrisvuođabargiin lea jávohisvuođageatnegasvuohta

Varrisvuođabuohccidivššáriin, doaktáris, čalbmeroggangeregis lea garra javohisvuođageatnegasvuohta. Dat mearkkaša ahte sis ii leat lohpi muitalit viidáset man birra leahtte ságastallan. Jos leat ságastallan varrisvuođabuohccidivššáriin, doaktáriin dahje eará varrisvuođabargiiguin, de sii eai sáhte muitalit oktiige manin don leat leamašan doppe dahje man birra leat ságastallan. 

Gávdnojit muhtun speihkastagat dán njuolggadusas. Muhtomin fertejit varrisvuođabargit addit dieđuid du birra, ovdamearkka dihte politiijaide dahje mánásuodjalussii, jos váruhit ahte don sáhtát vahágahttit iežat dahje earáid, dahje jos lea čielggas ahte dus ii leat buorre dilli ruovttus. 

Nuorat gaskal 12 ja 16 jagi
Jos leat gaskal 12 ja 16 jagi, de sáhtát dáhttut ahte eai váldde oktavuođa du váhnemiiguin. Lea aŋke varrisvuođabargit geat mearridit dakkár dilis.  

Nuorat badjel 16 jagi 
Go leat badjel 16 jagi, de eai juogaduvvo dieđut du birra du váhnemiiguin almmá jos mieđat dasa. Addit dakkár lobi gohčoduvvo miehtan. Muhtomin sáhttet varrisvuođabargit addit dieđuid du birra du váhnemiidda vaikko leat boarraset go 16 jagi, jos leat dárbu addit dakkar dieđuid vai du váhnemat galget deavdit iežaset váhnenovddasvástadusa. Dakkár dilis galggat oažžut dieđuid ahte varrisvuođabargit váldet oktavuođa du váhnemiiguin. 

Rávismanahahti ja sekusuála varrisvuohta

Varrisvuođastašuvnnas sáhtát oažžut rávvagiid ja bagadeami čuovvovaš áššiin: 
  • rávismanaga birra 
  • ráhkasmuvvama/ráhkisvuođa birra
  • prevenšuvnnaid birra
  • seksuálitehta birra
  • iskkama ja dikšuma birra seksuálalaš noammuinfeksuvnnain (SNI)
  • seksuálalaš hástalusaid birra nu go erekšuvdnaváili, goike vagina jna. 
  • sohkabealleidentitehta ja seksuála soju birra
  • áhpehisvuođa birra
  • abortta (cuovkkaneami) birra

Áhpeheapmi?

Jos jáhkát don leat áhpeheapme, de sáhtát iskat dan varrisvuođaštašuvnnas. Dalle dáhttot du mannet hivssegii váldit cissaiskosa (cissat gohpui). Cissaiskosa geavahit duođaštan dihte leatgo áhpeheapme. 
 
Iskosat, maid válddát ruovttus, leat lihka luohttehahtti go dat maid varrisvuođastašuvdna atná. Jos leat ožžon positiiva bohtosa áhpehisvuođaiskosis maid leat váldán ruovttus, de sáhtát váldit oktavuođa varrisvuođaštašuvnnain oažžun dihte rávvagiid ja bagadeami mo ovddosguvlui bargat. Bargit doppe veahkehit du beroškeahttá das ahte áiggut go joatkit dahje botket áhpehisvuođa. 

Nuvttá iskadeapmi seksuálalaš njoammuinfekšuvnnain (SNI)

Jos jáhkát dutnje lea njommon muhtun SNI, de sáhtát váldit nuvttá iskosa ja iskadeami varrisvuođastašuvnnas. Iskkos ja dikšu maid oaččut lea dan duohken makkár infekšuvdna dahje dávdda don áiggut iskkat.  
 
Mearridan dihte makkár iskosiid berret váldit ja gávdnan dihte vejolaš njoammungáldu, de boahtá varrisvuođabuohccidivššár dahje doavttir jearrat dus makkár lágan seksa dus lea leamašan, leat go dus makkárge dávdamearkka ja geainna dus lea leamašan seksuálalaš oktavuohta.
 
Álki váldit iskosa
Lea álki iige bávččat váldit iskosa eanas seksuálalaš njoammuinfenšuvnnain. Nieiddaide lea dávjá doarvai váldit iskosa vagiinnas iskkossákkiin mii sulastáhttá q-tips, ja bárdnit sáhttet váddit cissaiskosa. Sáhttá maid šaddat váldit iskosiid čoddagis ja bahtaráiggis. 
 
Iskkosváldima sáhtát dahkat varrisvuođastašuvnna hivssegis dahje sáhtát oažžut veahki varrisvuođabuohccidivššáris dahje doaktáris. Varrisvuođabuohccidivššár dahje doavttir sáhttá čilget dutne mo váldit iskosa. 
Jos dáhtut váldit iskosa hepatitt, hiv dahje syfilis vuostá, de váldá dearvvašvuođabuohccidivššár dahje doavttir dus varraiskosa. Jos galget iskat leago dus saŋášdávda, saŋášdávddat vuolldedábiin dahje gudnjospárttut, de ferte varrisvuođabuohccidivššár dahje doavttir iskat du liikki dahje vuolledábiid oaidnin dihte leat go njoammuduvvon. 

Varrisvuođastašuvnnas lea nuvttá nuoraide váldit iskosiid ja oažžut divššu seksuálalaš njoammuinfekšuvnnain. 

Prevenšuvnnat ja kondomat

Sáhtát váldit oktavuođa nuoraid varrisvuođastašuvnnain jos dus lea dárbu prevenšuvnnaide. Varrisvuođabuohccidivššár muitala dutnje iešguđet prevenšuvnnaid birra, mo daid atnit ja vejolaš oalgeváikkuhusaid. Don ieš mearridat makkár prevenšuvnnat heivejit buoremusat dutnje. 
 
Sihkkareamos prevenšuvnnat leat dat maid it dárbbaš muitit váldit beaivválaččat, ovdamearkka dihte p-sággi dahje spirála. Sáhtát maid jearralt lonuhit prevenšuvnna jos dat maid álggos válljejit dattege ii heive dutnje.
 
Olámuttos prevenšuvnnat leat: 
  • seagášpillerar (sisttisdollet hormonaid østrogen ja gestagen)
  • gestagen p-pillerat (sisttisdollet hormona gestagen)
  • veaikespirála
  • hormonaspirála 
  • minipillerat
  • p-plaster
  • p-riekkis
  • p-boahkku
  • p-sággi
  • kondoma

Jos leat anašan almmá prevenšuvnna dahje leat vásihan ahte kondoma luoddanii, de gávdnojit maid hehtteprevenšuvdna (gáhtanpillarat) heahtteprevenšuvdna (gáhtanpillerat) matid galgá váldit nu jođánit go vejolaš ja maŋimsutá 72 diimmu maŋŋil anašeami.  

Jos leat gaskal 16 ja 22 jagi, de oažžu automáhtalaččat nuvttá dahje hálbbiduvvon prevenšuvnnaid apotehkas. 

Kondomat ja njalkkodahttinvuoidasa oažžut nuvttá varrisvuođastašuvnnas dahje sáhtát diŋgot nuvttá dás.

Psykalaš varrisvuođaveahkki

Lea dábálaš ahte muhtun áiggiid leat olbmos váttisvuođat jurdagiiguin ja dovdduiguin. Sáhtát lea heajos mielas, suhttus dahje balus, muhto dávjá dat manná badjel. Jos dan ii daga, de lea buorre ságastit muhtun earáin. 
 
Go oažžu veahki árrat, de lea stuorat vejolašvuohta ahte dilli buorrána. Sáhtát hupmat varrisvuođabargiiguin NV dan birra mii du váivvida. Sáhtát maid ságasti varrisvuođabargiiguin jos du ustibis dahje muhtunis gean dovddat, lea váttis dilli. Varrisvuođabuohccidivššár muitala dutnje maid dahkat viidáseappot. 
 
Muhtun oktavuođain sáhttá varrisvuođabuohccidivššár ovttas duinna váldit oktavuođa du fásta doaktáriin, psykologain dahje eará varrisvuođafálaldagain gos sáhtát oažžut veahkit. 

Nuoraid varrisvuođastašuvnnas sáhtát oažžut rávvagiid ja bagadallama earret eará dáid áššiin: 
Jos lea ballu ahte heaittát skovllás, de sáhttá varrisvuođabuohccidivššár ovttas skovllain, skovlávarrisvuođain ja duinna ráhkadit plána mo sáhtát čađahit skovllá. 

Váttisvuođat ruovttus

Jos vásihat váttis dili ruovttus, de sáhtát ságastit NV varrisvuođabargiiguin dan birra. Sáhtát maid ságastit varrisvuođabuohccidivššáriin jos dus lea ustit dahje bearašlahttu geas leat váttisvuođat. 

Varrisvuođabuohccidivššár sáhttá rávvet ja bagadallat du čuovvovaš áššiin: 
  • riidduid birraŧ 
  • earraneami birra
  • riidduid ja gađašvuođa birra vieljaid ja oappáid gaskka
  • beare ollu ovddasvástadusa birra ruovttus
  • heajos ruhtadili birra
  • váhnemiid dahje bearašlahtuid birra geat/geain 
    • leat streaŋggis 
    • eai ipmir du
    • eai doarjjo du
    • atne garrenmirkkuid
    • lea psykalaš dahje fysalaš dávda
  • jápmima birra
  • morraša birra
  • veahkaváldima ja illásteami birra
  • bággonáitaleami ja gudnerelaterejuvvon illásteami birra 
  • negatiiva sosiala bearráigeahču birra
  • vuolledábiid billisteapmi

Varrisvuođabargiin lea jávohisgeatnegasvuohta eaige sáhte muitalit earáide man birra doai leahtte ságastallan earret jos dilli lea varálaš dutnje dahje earáide. Dalle sáhttet varrisvuođabargit ovttas duinna dáhttut veahki eará rávisolbmuiguin. ovdamearkkadihte psykologas dahje mánáidsuodjalusas. Ovttas sáhttet sii veahkehit nu ahte du dilli buorrána.